Vuosi 2011: Osa 4

Hups, hoksasin justiinsa että viime vuoden kertauksista oli jäänyt viimeinen pala vielä puuttumaan! Vaikka tää vuosi on nyt tasan puolivälissä, päätin sen silti postailla kun siellä lukijoiden joukossa on paljon uusia, jotka ei mun hihhuiluista viime vuonna perillä vielä olleetkaan :-)



Lokakuussa...
♥ Aloin kotiutua Lontooseen pikkuhiljaa ja yliopisto-opiskelut alkoivat vihdoinkin kunnolla!
♥ Ostin kuukausien harkinnan jälkeen vihdoin S.U. Londonin konjakkisen rakkauslaukun, jolle juuri tänäänkin kovasti hymyilin :-)
♥ Sain uusia, ihania kamuja!!
♥ Yhtenä päivänä oli hellettä ja viettelinkin sitä mekko päällä.
♥ Ostin ihanan muhkean neuleen!
♥ Shoppailin ihan liikaa muutenkin...



Marraskuussa...
♥ Stressasin ekoja kouludediksiä mutten vielä tarpeeks ja se näky tuloksissa, haha.
♥ Äiti ja sen mies kävi Lontoossa! ♥
♥ Lensin yllärinä Juuson luokse Suomeen kolmeksi yöksi, oli Pojun ilme aika näkemisen arvoinen... Vietettiin kyllä maailman ihanin viikonloppu ja se 60 tuntia oli tasan sen 150 euron arvoista.
♥ Kävin maman kanssa London Eyessä ja kuvailin Lontoota ahkerasti.
♥ Vietin ärsyttävän paljon aikaa lentokentillä ja lentokenttäbussissa - kävin myös serkun luona Irlannissa kahden yön verran!
♥ Käytiin Soffin kanssa katsastamassa Hurts Brixtonin o2-areenalla ja itkuhan siellä Stayn soidessa pääsi... Myös Kylie Minogue asteli lavalle!!



Joulukuussa...
♥ Juuso saapui Londoniin ja viikon päästä siitä lennettiin yhdessä Suomeen!
♥ Vietin ihanan joululoman Suomessa mutta se parani vielä rutkasti tammikuun puolella, kun lensin Suomeen uudestaan vielä pariksi viikoksi - itse joululoma kun meni loppuja kurssitöitä hikoillessa. Tammikuussa pääsin vihdoin kunnolla rentoutumaan!
♥ Söin äitin ja isin jääkaapista paaaljon kaikkea ihanaa suomiruokaa! ♥
♥ Käytiin Tallinnassa ja rakastuin Vapianoon. Vapianon pannacotta oli ainakin Viron päässä ihan maailman parasta, sitä jota oon koko elämäni etsinyt. Seriously!!!
♥ Toppatakkeilin, olin jo unohtanu Suomen kylmyydet kun Lontoon talvi tarkoittaa n. 5-10 plussa-astetta :D

Vihdoin on koko vuosi käsitelty! Ens vuoden tammikuussa (mikäli tää bloggendaali on silloin vielä pystyssä) aion kyllä yrittää kirjoittaa nää kaikki paaaljon nopeammin enkä tälleen puolen vuoden akselilla - puolet unohtuu! :D Huomasin esim., että olin unohtanut elokuun kohdalle tuossa keväällä kirjoittaa niinkin tärkeän tapahtuman kuin ensimmäisen tatuoinnin oton... Oops.

Mutta, näihin juttuihin, näihin tunnelmiin, mä alan kehittää itelleni jotain iltasapuskaa :-) Huomenna on mun ja Jusbendaalin (mikä daali-meininki mulla on päällänsä?!) 4,5-vuotispäivä mutta vietetään sitä ylläripylläri eri puolilla Suomea, nyyh :(

Ensimmäinen yliopistovuosi virallisesti ohi!

Nyt on virallisesti ensimmäinen (ja viimeinen!) lukuvuosi London Metropolitan Universityssä ohitse, kevään kurssiarvosanat napsahti nettiin just äsken! Kurssitöistä sain A, A, A, A, A, B, C ja yhdestä ainokaisesta tentistä D ja kursseista siis lopullisiksi arvosanoiksi A, A, B ja C :) Snadisti häikkää toi C tuolla vaikka se on perushyvä, mä en vaan millään loista kokeissa ja tenteissä ikinä, en tiedä mikä siinä on :D Suomen yliopiston arvosteluasteikkoon sen voi periaatteessa kääntää kolmoseks kummiskin, joten nou hätä :) Ja syksyltähän siis napsautin B, C, C ja D eli mulle yleensä niin totaalisen tuntematonta kehitystä on tapahtunut :D

Oon niin ylpee itestäni että tää kevät meni näin hyvin, lupasin itselleni joskus helmikuussa että jos saan yhdestäkin kurssityöstä A:n (mitä ei tapahtunu syksyllä kertaakaan, hmm...) niin saan ostaa itselleni erään kauan kaivatun asian :) No nyt niitä napsahti sitten viisi (?!) mutta tällä hetkellä rahatilanne ei kampea ihan siihen aiottuun juttuun :D Löysin kuitenkin toisen, huokeamman vaihtoehdon, jonka perään olen Lontoon viimeisistä päivistä saakka huokaillut... Bongasin sen silloin näyteikkunassa, mutta armoa huutaneet nilkkanivelet ja kamala helle ei enää millään saaneet mua raahautumaan sovituskoppeihin. Onneksi on nettikaupat! Nyt täytyy vain odotella, että kusti polkee ja sillä aikaa toimittaa Kelalle jonkin sortin osallistumistodistus, hmm.

Kivaa pian koittavaa viikonloppua, kaikki! :-)

Midsummer's Night

Heipparallaa! :) Joko ootte ihan fed up kaikkien juhannuspostauksiin?

Onpas bloggailutauko lipsahtanut pitkäksi! Ei oo vaan ollu kirjotusfiilistä mut onneks Juuso kävi täällä välissä viihdyttämässä, haha. Mun juhannus oli sikälimikäli erilainen kuin mitä se on ollut viime vuosina: mökkijuhannuksen ja perinteisen Juvan ABC-käynnin sijaan vietettiin ihana ilta ja päivä Helsingissä maman luona, ensin herkuteltiin partsilla vaikka minkälaisella foodilla vartaineen ja pippurijuustomakkaroineen ja sitten suunnattiin Kivinokalle tuijailemaan jättikokoista kokkoa ja kaunista auringonlaskua. Yksinkertaisen ihanaa.



Oon suhteellinen pöhnänen näissä kuvissa kun ainut, mitä jaksoin naamaan viskata oli ripsari ja huulirasva. Onneks ehkä toi kukallinen rakkausmekko Nelly.comista vie huomion pois nassusta :-) Viimeksi sillon Lontoon päässä asustin tuon mekon vähän hempeämmin beigeillä asusteilla mutta nyt vähän maanläheisimmin, Kivinokalle kun vaan oltiin suuntaamassa :)



Kukkia tasapainotti siis mun ikuisuuslemppariasuste, nahkainen niittivyö josta maksoin joskus oikeesti vaan 85 senttiä Hietsussa?! Se on kyllä maksanu ittensä takasin about sata kertaa :D Olalla keikkui (taas, lupaan etsiä varastoista vähän lisää valikoimaa) Hennesin lempparilaukku joka mahduttaa sisään pienestä koostaan kaiken paitsi järkkärin ja Topshopin nahkaballerinat, jotka on vihdoin alkaneet vähän olla hiertämättä! WOOOHOO, tän kesän mission accomplished :D


dress Nelly.com | leather flats Topshop | bag H&M | belt 2nd hand

Mekko tuo vähän kurveja sinne missä niitä ei ole ja myös lisää sinne, missä niitä on mutta en anna sen häiritä, oon niin rakastunu siihen :) Tarkenin oikeastaan sopivasti, viileydenpelon takia päällä oli myös sukkikset ja onneks oli kun meinaa iltaa kohden, auringon laskettua alkoi hyytää ja pahasti.



Äiti napsi musta ja mun juhannusheilasta (khikhi!) yhteiskuvia, tuli ihan kivoja pitkästä aikaa :-) Kukaan ei oo pitkään aikaan ottanu musta ja Juusosta yhteiskuvia, nyt nää on taas lemppareita vähän aikaa! Harmi vaan ettei osata ilmeisesti kattoo ikinä yhtäaikaa kameraan :D

Sitten seuraakin sekalainen kuvasarja juhannusillalta, get ready...



Äitin kauniita partsikukkia :-)




Uskomattoman kaunis lupiinimeri siirtolapuutarhoilla päin.





Kesä.



Ranta ja söppänä nuoripari :)



Helsinki skyline ♥



Söppänä täti kuvailemassa ja hiekkatie sympaattisen Maijan kioskin lähellä.



Mun heila ja rantalaituri. En oo koskaan oikein pitäny merta kauniina, mun sydän on aina kuulunut makealle vedelle, mutta nyt kun rauhoituttiin ja istuttiin ihan kaikessa rentoudessa siinä kallioilla käsi kädessä niin kyllä alkoi silmä levätä ja sydän väpättää. On se niin kaunis!



Kokko syttyy, jännää!



Kokkokatsomo.



Kokko palaa.



Viimeisenä loppusilauksena Juuson jäätävän upee kuva kokosta! Ehotin sille, että käy ottaa tuolta
sivusta päin kun se hoiti kokkokuvauksen, mä en jaksanu arsee nostaa :D Onneks otti, tuli ihan
järkkyhienoja fotoja - vai mitä sanotte? :) On mulla lahjakas paparazzi! ♥

Muttajoo, mun juhannus oli ihana! Saavuin siis myöhään torstai-iltana (tai oikeastaan vuorokausi oli jo perjantaiksi vaihtunut) Helsinkiin iltavuoron jälkeen ja sunnuntaina heräsin 5.30 aamujunalle, jälleen työvuoroon.

Eli väsymystä riittää mutta oli se sen arvoista, pääsi halimaan mamia, nauttimaan Helsingissäkin luonnosta ja rakastuin myös siihen Kabanossin pippurijuustomakkaraan, haha :D Mitä te teitte, vietittekö juhannusta mökillä vai kaupungissa? :)

Helppoa kuin blogikirjoituksen teko

Moikka!

Lupasin Katrille jo Lontoossa ollessa kirjoittaa yhden postauksen tänne blogiin, koska eihän se nyt niin kamalan vaikeeta voi olla. Paitsi että voihan se. Jo pelkästään aloittaminen on jotenkin tosi hankalaa, kun tekstin pitäis olla jotenkin hauskaa ja vaikka mitä. Niin että oon nyt tässä kuukauden päivät venkoillut tän kirjoittamisen kanssa. Eilisiltana lupasin Katrille, että se voi tehdä mulle jotain todella ikävää (jotain joka ei ole painokelpoista edes blogissa), jos en saa kirjoitettua maanantain aikana bloggausta valmiiksi.

No, maanantaina tää teksti ei ilmesty, koska en osannut käyttää Bloggeria, mutta teksti tulee kyllä valmiiksi ennen puoltayötä! Ensimmäistä kappaletta kirjoittaessa kello on 23.23. Katri soitti mulle ja herätti mut päiväunilta tuossa kymmenen aikaan illalla ja kyseli, missä se bloggaus viipyy. Olishan tän homman taas voinut hoitaa hiukan paremmin. Tää on just niitä syitä, joiden takia mun oma blogi ei toimisi koskaan. Eikä syy ole edes siinä, ettei tää kirjoittaminen olisi ihan kivaa. Kunhan nyt ahdistun siitä tarpeeksi etukäteen. Kirjoittamisesta ahdistuminen on toki kiva piirre ihmisessä, jonka pitäisi olla toimittaja. No, siitä kohta lisää.



Tän postauksen kuvat taitaa olla sieltä Lontoosta sen jälkeen, kun oltiin värjätty mun hiukset blondiksi. En nyt tarkalleen muista, koska en niitä kuvia tosiaan nää, kun en sitä bloggeria oo saanut toimimaan. Hiuksenvärjäyksestä pitää sanoa sen verran, että mulla on ollut vuosien aikana kaikennäköisiä hiuksia. Ala-asteella oli oranssit, yläasteella ihan mustat ja lukiossa värjäsin sitten blondiksi. Lopulta kyllästyin siihenkin ja koitin erilaisia ruskean sävyjä, kunnes inttiin menon jälkeen tyydyin omaan maantietukkaan. Silti olin aina kelaillut vielä kerran hiusten värjäystä vaaleaksi, ja vaikka Katri olikin sitä vastaan tosi jyrkästi, tahdoin silti koittaa. Ongelma oli lähinnä se, että tarvitsin siihen hiustenvärjäykseen apua Katrilta :D No, lopulta sain Katrin suostuteltua ideaan, ja oon kyllä tykännyt näistä vaaleista hiuksista tosi paljon. Kaveritkin on kehuneet. Jee! Katrin kaverit eivät oo kehuneet. Buu! Moikka Siiri ja Iida :-D

Mutta se mun hiuksista. Tosi tärkeä aihe. Ajattelin nyt kirjoittaa lyhyen postauksen niinkin omaperäisestä aiheesta kuin siitä, mitä mulle kuuluu. Tai siis siitä, mitä teen kesällä ja mitä kaikkea tähän kesään liittyy. Lähinnä sen takia, että Katri on täällä jotain maininnut siitä, että oon Joensuussa, muttei hirveän paljon tarkemmin tästä tänhetkisestä tilanteesta. Kätevästi esittelen asian listaamalla Joensuussa asumisen hyvät ja huonot puolet:



HYVÄT:

- Työpaikka. Joskus keväällä Katri menikin paljastamaan, kuinka etsin Lontoosta "toimittajauskottavia" paitoja kesää varten (niitä muuten löytyi), joten lienee aika selvää, että muutin tänne Joensuuhun kesän ajaksi oman alan töiden perässä. Työpaikka on aivan älyttömän mukava, ja siellä on jo parissa viikossa päässyt tekemään vaikka minkälaista juttua ja seuraavien viikkojen aikana sen kuin vain monipuolistuu kaikki juttumahdollisuudet. Keväällä opintojen aikana pelkäsin jo pahasti, että oon kyllästymässä tähän kirjoittamishommaan (lähinnä tiettyjen kurssien takia), mutta jotenkin nyt oon kesän aikana löytänyt ihan uudestaan palavan kiinnostuksen tähän hommaan. Ehdottomasti parasta on siis työt ja sen lisäksi työporukka yleisestikin. Meillä on tosi hyvä kesätoimittajien joukkio.

Välihuomio. Kello on tässä vaiheessa 23.47. Tää ei taida sittenkään valmistua ajoissa. Katri, muista mitä puhuttiin puhelimessa.

- Joensuu on ihan kiva kaupunki. Muutin tänne reilu kaksi viikkoa sitten, ja sitä ennen olin käynyt kaupungissa tasan kaksi kertaa. En siis tiennyt tästä käytännössä yhtään mitään, mutta nyt oon oppinut vähän tuntemaan, ja onhan tää tällainen mukava kesäkaupunki.

- Asunto on ihan mukava. Mulla on tällainen hauska omakotitalon yläkerta-asunto, ja tää on kyllä tosi sympaattinen ja samalla älyttömän iso. Talossa on myös puusauna ja kaikkea kivaa. Tykkään.

- Maantieteellisesti paljon lähempänä Katria kuin viimeisen vuoden ajan! Ois ehkä periaatteessa ihan kokonaan oman postauksensa aihe, että mitä oon tykännyt Katrin takaisin muutosta, mutta toisaalta... Mitä siitä nyt voi kirjoittaa kovin pitkästi, kun tykkään siitä ihan älyttömän paljon? Siinähän se on aika lailla sanottu. Toki vain siinä tapauksessa, että Katri ihan oikeasti tahtoo muuttaa Suomeen takaisin, ja nyt oon viime viikkojen aikana saanut sellaisen fiiliksen, että kyllä niin ihan oikeasti on :) Ihan parasta siis, että ollaan taas samassa maassa ja voidaan vaikkapa soitella ilman mitään laskupelkoja toisillemme päivittäin. Ja nähdään lähes joka viikonloppu, joten mikäpäs sen parempaa. Tai no, se ois tietty parempaa, että vois nähdä ihan joka päivä, mutta ehkäpä vihdoin syksyllä sitten.

- Hmm... En kyllä keksi muuta.



HUONOT:

Tässä vaiheessa kello on 23.54. En ehdi millään. Perhana.

- Joensuu on kaukana Tampereesta ja samalla Katrista. Joo, ihan mahtavaa olla siis Katrin kanssa samassa maassa, mutta... Joensuu ja Tampere?! Ei kovin täydellinen yhdistelmä. Täältä menee ihan millä tahansa kulkuvälineellä (paitsi yksityislentokoneella) Tampereelle noin 5 tuntia. 5 perkeleen tuntia. Se on käytännössä sama aika kuin Tampereelta Lontooseen. Että sillein tosi kiva, kun pääsen lähtemään täältä perjantaisin kuuden jälkeen, niin oon Tampereella yheltoista illalla. Sunnuntaina pitää lähteä takaisin jo kuudelta. Kiitos VR ja kiitos Suomen maantieto. Ei, tää ei oo millään tamalla oma vika vaikkapa siltä osin, että olen hakeutunut töihin juuri tänne.

- Mun telkkari ei toimi. Oon yrittänyt kaksi viikkoa, mutta se ei toimi vieläkään. Alkaa palaa käämit, kun menee kaikki futiksen EM-kisojen pelit ohi. Puolivälierät alkaa ihan kohta. Pakko tehdä asialle jotain.

- Joensuu on kaukana Helsingistä. Joensuu on kaukana Mikkelistä. Joensuu on oikeastaan aika lailla kaukana mistä tahansa muusta paitsi Venäjän rajasta. Ja siellä ei asu mun kavereita.

- Mun netti ei toimi kunnolla. Älkää ikinä sortuko nettitikkuihin. Mulla oli sellainen parin vuoden ajan jo Mikkelissä asuessa, ja nyt hankin toisen vastaavan kesäksi lainaan rakkaalta äidiltäni. Netin nopeus lähentelee vanhan hyvän ajan modeemiyhteyksiä. Tällekin pitää tehdä jotain.



Kello on 23.59. Oon epäonnistunut tehtävässäni surkeasti. Paitsi että! Eihän mulla ole muuta huonoa sanottavaa Joensuusta! Loppujen lopuksi täällä on ollut oikeasti tosi kivaa muuten, mutta nää hemmetin välimatkat on aiheuttaneet turhaa ahdistusta ja harmistusta. Jos Joensuu siis sijaitsisi keskellä Suomea, ei elämässä voisi juuri tällä hetkellä mennä paremmin. Niin ja siis jos saisin futiksen EM-kisat näkymään kotitelkkarista. Oikeastaan vasta nyt tätä postausta kirjoittaessani tajusin, kuinka kivaa täällä loppujen lopuksi onkin. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että onhan tää nyt välillä älyttömän ärsyttävää, kun pitää vielä kesänkin ajan olla Katrista näin kaukana. Syksyllä kuitenkin vihdoin sitten tilanne muuttuu lopultakin! Ja onpahan tässä nyt tullut kokemusta välimatkaltaan monen mittaisesta etäsuhteesta :) Kaikkein parasta tässä kesässä kun on Katrin näkeminen ja se, kuinka kivaa on ollut viettää kesäpäiviä ja -iltoja tuon yhden kanssa. Juhannusta odotellessa.

Noniin, kello on 00.03, mutta oon aika varma, että mun koneen kello on vähintään viisi minuuttia etuajassa. Olen siis aivan täsmälleen aikataulussa. Näin helppoa se blogitekstin kirjoittaminen loppujen lopuksi on sittenkin.

t. Juuso

Old outfits from 2011

Heippis! :-)

Uuden postailtavan asian puutteessa (jos ei paria haastetta lasketa, ne on tulossa pian!) päätin vihdoin postailla vanhoja asuja viime vuoden puolelta, kun niitä on kovasti pyydelty. Tällä kertaa poimin vaan lemppareita, joskus voisin valkkailla niitä kamalimpia, varsinkin aiemmilta vuosilta niitä enemmän kuin varmasti löytyy :D Tää mun Tampereen nettiyhteys on siitä huono, ettei se jostain syystä näytä Tinypiciin ladattuja kuvia eli kaikki viime vuoden asut ei ollu mun nähtävissä :(








Pian toivottavasti palailen niiden haasteiden kera! Ihanaa alkanutta viikkoa, everybody, mä kävin tänään hammaslääkärissä. Hrrrr.

Syöpöttelyä

Hola! Eilen illalla kävi käsky syöpöttelemään Sirun luokse sen äitin ja mamman ja mummon ja vähän kaikkien ostamia ruokia, joten oli pakko vaihtaa se piukka ruusuhamonen ja korsettitoppi johonkin vähän löysempään :D Yritin sentään pitää edes vähäistä tyyliä yllä hihoista rypytetyllä bleiserillä ja mun yksillä lempparikoroilla, haha.





korkkarit H! by Henry Holland | bleiseri H&M | haalari Emma Watson for People Tree

Haalari tai niinku joku mun kaveri joskus sano, potkupuku, on orgaanisesta puuvillasta valmistettu ja oli osa yhtä Emma Watsonin People Treelle suunnittelemista mallistoista! Tykkään siitä ihan kympillä, mutta se on mulle vähän liian iso lanteilta. Toisaalta just siks ihan täydellinen kainennäköiseen syömisaktiviteettiin :D

Henry Hollandin rakkauskorkkarit on 1,5 vuoden takaa ja joskus Lontoosta ostettu - rrrakastan niiden pinkkiä pohjia ja yläosan nahkapäällysteisiä niittikoristeita, iih. Mä lähden nyt halimaan mun murua, joka jo ihan pian lähtee takaisin Joensuuhun, buu :( Ihanaa lauantai-iltaa kaikille! ♥

Back to Being a Teenage Dirtbag?

Pikaiset huomenet!

Löysin vaatekasseja penkoessa seepratopin, jonka löysin kirppikseltä pari vuotta sitten ja joka oli jossain vaiheessa mun niiiin rakkain vaate! Katri 16v käytti tota niiiiin paljon. Se on edelleen tosi hyvässä kunnossa kovasta käytöstä huolimatta. Päätin vetästä oikein kunnolla teiniks ja yhdistää sen mustaan trikoohameeseen :D


toppi ja vyö kirppis | hame H&M

Harmi etten enää oo niin simpsakka kun viis vuotta sitten, hahahahah. Kivaa lauantaita kaikille, mä vakavasti ehkä harkitsen vielä hetken vaatteiden vaihtoa ja marssin sitten töihin - tänään illalla tänne saapuu yks joensuulainen, hih! Joskin ehditään hengata yhdessä alle vuorokausi, kun taas heti huomenna työt kutsuu mua uudelleen ja Juuso lähtee takaisin mun vuoron aikana - kiitos VR:n aikataulujen :(

Muistuttelua ja lisää myytävää!

Heipsan! Halusin vain muistuttaa, että arvontaan voi osallistua vielä tän viikon loppuun mennessä, click, ja että loput Huuto.net-tuotteet sulkeutuu ensi keskiviikkona, niihin pääsee tästä :) Lisäsin joukkoon jo nyt neljä uutta juttua: kaulakorun, shortsit, hameen ja niittivyön! Laittelen luultavasti pian noiden ekojen Huutojen päättymisen jälkeen myyntiin uuden, isomman satsin tavaraa, sieltä löytyy sitten vaikka mitä! :)

The Pink Day Off

Huomenta, söppänät!

Viettelen tässä leppoisaa vapaapäivän aamua ja heitin äsken päälle jotain randomilla päässä mietittyä. Yleensä sen luokan asukokonaisuudet ei todellisuudessa toimikaan, mutta tästä tuli mun mielestä ihan kiva :)



hame Gina Tricot | korsetti (alla) Sonia Rykiel pour H&M | toppi H&M

Heitin vähän läpinäkyvän lempparitopin alle Sonia Rykielin Hennesille pari vuotta sitten suunnitteleman mustan korsetin - se on ihan järkkykaunis, mutta pitsipinnasta johtuen valkoisen topin pinta on vähän epämääräisillä muhkuroilla :D No, onneks luonnossa se korsetti itse näkyy vähän enempi väriltään läpi joten ei näytä niin epämääräiseltä. Alaosaks heitin Ginan ihanaisen ruusuhameen ja kuvien oton jälkeen päätin heittää vyötörölle vielä sen ikivanhan mustan niittivyön, jonka löysin kirppikseltä. Siinäpä saapi olla tämän päivän pukeutuminen!

Löysin meidän keittiöstä tälläsen spotin, jossa sais edes tän asteen asukuvia näpsittyä, jos en ketään muuta saa niitä päivän aikana ottamaan - kumpi parempi, tälläset asukuvat vai ei ollenkaan asukuvia?

Iloista perjantaita ja leppoisaa viikonloppua kaikille! ♥

Treffi-iltaa

Moi! Musta tuntuu, että oon käyny viime päivät ihan ylikierroksilla. Töissä oon pälättäny niin kamalasti ja kovaan ääneen että kurkku on lievästi sanottuna kipeenä 24/7 ja oon ainakin tällä hetkellä just sellanen ärsyttävä tyyppi joka ei koskaan hiljene mutkun tuntuu että on kamalasti asiaa kaikille ihanille kavereille, joita ei oo välttämättä sitten viime elokuun nähny! :D On mulla ongelmat.




Löysin koneen kätköistä fotoja viime lauantailta, kun olin ensin töissä jonnekin iltapäivään asti ja Juuso tuli mua töihin vastaan. Illemmalla mentiin viettämään kivaa treffi-iltaa: ensin leffaan ja sen jälkeen kokkailtiin kotona lasagnea, nam :-) Voi kuinka oonkaan ikävöiny Karkkikatua! Näyttääpä kuvassa pussit pieneltä, mutta voin kertoo etten jaksanu ees omaani ähmeltää tyhjäks vaan jätin osan seuraavaan päivään kun vedin ensin överit :D Juuso osti meille mansikkajätskitkin, hih! Kuin aina unohdan, miten hyvää oikeesti perusmansikkajäde onkaan, en koskaan muista ostaa sitä ite mutta sit kun sitä syö, se on ihan järkkyhyvää...


neuletakki ja huivi Gina Tricot | topit ja laukku H&M | saappaat 2nd hand | farkut Newlook

Edelleen oon tosi innoissani noista vaatesäkeistä, joiden sisältö tuntuu kuin uudelta! Tätä Ginan leoneuletta käytin viime vuonna ihan tosi paljon, siitä taitaa olla yks nappikin irronnu mutta se on kyllä mukavin ikinä. Ihan täydellinen löllöilyvaate leffaan! Oon vähän jumiutunu samoihin kuteisiin, kamalaa esim. erota kesäks noista mun turvasaappaista :D Äiti jo suuresti ihmetteli, kun en suostunu jättää niitä Helsinkiin vaikka oli jo muutenkin ihan jäätävä kamakasa Tampereelle sillon raahattavana :D Mutkumutku.

Tällä viikolla oon kyl jo edistyny pukeutumaan astetta mielenkiintosemmin kun kelitkin on lämmenny, hitsi kun ei oo ollu ketään napsimassa asukuvia! Rakastan tota aurinkoa, voi kun noi kelit kestäs viikonloppuun...



Käytiin kattomassa pienten ennakkoluulojen saattelemana American Pie: Luokkakokous josta aateltiin ennalta, että se on joko sairaan hyvä tai sairaan paska :D Ja se oli oikeesti tosi hyvä!! Ihan sairaan hauska muttei ehkä niin mauton kuin ekat osat. Joskin oli tässäkin ne hetkensä, mutta mä oon niin yksinkertanen että just kaikki sellanen mua naurattaakin haha. Mut oli jotenkin tosi hyväfiiliksinen (onko se sana?!) pätkä, tykkäsin tosi paljon :) Romanttinen, hassu ja just sitten paikoittain vähän yli. Ihan täydellinen rentoiluiltaan siis!



Tän Tampsu-kuvan saattelemana toivotan kaikille hyvät yöt! ♥ Mullapa onkin huomenna vapaapäivä, mitähän sitä keksis... :)

Life is short. Break the rules, forgive quickly, kiss slowly, love truly, laugh uncontrollably and never regret anything that made you smile.

Halusin vaan tulla kertoo että oon just nyt aika onnellinen. On ollu ihana nähdä kavereita ja vitsit et olin ykski ilta onnellinen, kun tääl paisto aurinko ja lähin extemporena ystävän luokse karkkipussin kans, juteltiin vaan joku kolme tuntia ja sen jälkeen kävelin itekseni keskiyöllä kotiin ja oli ihan valosaa ja lämmintä. Oli niiiin hyvä fiilis.

Oon myös istuskellu ihan rauhassa itsekseni lämpimässä illassa parvekkeella ja katsellu iltaista Tamperetta kattojen yli. Oisko tää sitä elämää? Ihanaa kesää, murut, teillekin kaikille ♥

The Decision of my Life

Nyt sain vihdoin naputeltua vähän ajatuksia aiheesta, jota multa on kovasti kyselty - oonko päättäny, mitä teen tän Lontoon kanssa, jäänkö vai enkö jää.

Oon vihdoin päättäny, etten aio jatkaa mun opiskeluiden parissa Lontoossa. Syitä siihen on monia, niistä suurin osa tulleet esille blogissa jo aiemmin, osa niin henkilökohtaisia etten halua niitä täällä jakaa. Suurin syy niistä on muutokset tutkinnon rakenteessa, jotka astuu voimaan syksystä. Tää johtaa siis siihen, että käytäisiin enää neljä kurssia vuodessa ja lisäksi kursseja ei voi enää valita omien ainerajojen ulkopuolelta, vaan meillä on muutama vaihtoehto muotimarkkinoinnin alueelta joista valita. Mä haluaisin käydä paljon eri kursseja eri aihealueilta, mun pää ei kestä pelkkää muotia ja markkinointia.



Oon tän vuoden aikana huomannu, ettei muotimarkkinointi taida olla mulle se oikee ala. Haluan työskennellä kaupan alalla ja mieluusti muodin parissa eli sinänsä joo, mutta itse kurssit detaljitasolla ei vaan oo oikeen napanneet. Osa on tuntunu musta tosi turhilta ja oon potenu siitä syyllisyyttä, mutta toisaalta se on sitten selvä merkki, ettei se oo mun juttu. Meidän tutkinto sisältää niin paljon kaikkea tähdäten UK:n markkinoihin, että mä itse en nää sitä niin hirveän hyödyllisenä sitten Suomen kamaralla. Mutta tiedän, että mun kaverit ajattelee ihan päinvastoin joten pitäkää kaikki mielessä, että tää on vaan mun mielipide :) Tiedän kuitenkin ainakin jollain tasolla, mitä haluan ja sinne, minne haluan ja sinne pääsee muillakin keinoin.


Kurssit, jotka mua on oikeasti tosi paljon kiinnostaneet (lista yllä!) on olleet Introduction to Globalisation ja Operations Management, joista jälkimmäisessä valitettavasti oli paskin opettaja ikinä. Ainakin kuitenkin oon sen tajunnu, että haluan työskennellä jossain akselilla kaupanala-palveluala, joten aion tulevaisuudessa yrittää päästä Suomeen jotain sen sorttista opiskelemaan :) Oman yrityksen perustaminen on myös jollain tapaa aina kutkuttanut takaraivossa, mutta se on sitten vasta yksi vaihtoehtopolku vuosien päässä.



Muita syitä on sitten tietenkin raha ja asumisen kalleudesta johtuva pakollinen kimppa-asuminen Lontoossa. Meillä oli aikomus hankkia kavereiden kanssa yhdessä kämppä, mikä tavallaan ois ollu tosi siistiä mutta vaikka ne on kuinka ihania, niin tiedän myös, että mun ajoittainen oman rauhan tarve ja meidän välillä isotkin erilaisuudet luonteissa luultavasti saattais johtaa riitoihin, joita en halua. Ainakin mun päänsisäisissä kauhuskenaarioissa :D Siinä ne suurimmat. Koti-ikävä tietenkin painaisi myös, mutta se ois kyllä kestettävissä jos muuten mun sydän Lontooseen täysillä halajaisi :) Luulen, että pakosti tuun tulevaisuudessa miettimään, oliko tää oikee päätös - eiköhän kaikista elämän aikana tehdyistä päätöksistä niin joskus ajattele. Täytyy vaan toivoa edessä olevan niin paljon hyvää, ettei paljoa tarvitse ajatuksissa taakse palata!

Tällä hetkellä oon iloinen ja ennenkaikkea helpottunut tän suhteen: sain vihdoin tehtyä päätöksen. Lontoota tulee ikävä, varsinkin kun se on sinne muuton jälkeen avautunut mulle aivan uudella tavalla, ei pelkästään turistin näkökulmasta. Onneks sinne kuitenkin pääsee aina helposti ja halvalla käymään ja nythän siellä on ihmisiä, joiden vuoksi tänne lentää ja joiden luona sitten punkkaillakin :)

Joten Siiri, Iida, Sofia, Sanna, Noora ja kaikki muut ihanat, ette te vielä musta eroon pääse! ♥ Samoin te ihanat lukijat, jotka ootte kommenteissa ollu huolestuneita, josko bloggaaminen loppuu tähän. Tää homma alkoi jo 2009, kauan ennen mitään Lontoo-kuvioita joten ei, ei todellakaan lopu tähän! Lontoon sijaan paikka vaan on Tampere. Ja ehkäpä mun tekstit huokuu aiempaa enempi onnellisuutta, hih :-)

Kesäkämppäilyä

En yhtään muista, oonko kirjoitellut tänne mitään siitä, miten ja missä asun tän kesän? Juuso on kesän Joensuussa oman alansa töissä ja mä sitten hyppäsin sen tilalle M:n kämppikseksi kesän ajaksi tähän Tampereen keskustaan. Mullapa on siis upouusi avomies :D Asutaan isossa kaksiossa, jonka isompi huone on mun - neliöitä tässä on arviolta ehkä 25? Jotain sinne suuntaan. Lisäksi lasitettu parveke on pääasiassa mun käytössä, kun sinne mennään mun huoneen kautta. Eli oon superhappy, tästä kun kävelee esim. Hämeenkadullekin ehkä kaks minsaa!

Kuvasin lyhyen sneakpeak-videon tästä mun huoneesta tai pikemminkin sen puolikkaasta - toinen puoli on vielä aika sekava ja täynnä sälää ja mun matkalaukkujen sisältöjä pitkin lattioita... En oo niin turhan tarkka ihminen :D Voitte kuitenkin kuvitella, miten iisiä on ahtaa kahden ihmisen ennen kaksiossa sijainneet tavarat yhteen huoneeseen eli älkää tuomitko, jooko... Ikkunasta tuleva valo säätelee valotustasoa vähän eestaas mutta älkää antako sen häiritä liikaa :)



Juuso vuokras siis oman yksiönsä Joensuusta kalustettuna, joten mulle tää asunto jäi vähän niinku siinä muodossa missä se on Juusolla koko vuoden ollu. Telkkarin ja vaatteensa se vei mukanaan, kaikki muu jäi. Ja hyvä niin, ei tarvinnu mun kun asettua taloksi :) Nyt oon yrittäny järjestellä omat tavarat siistimmin noihin puolitäysiin lipastonlaatikoihin (jos mulla on partsi niin M:llä taas sitten kaikki kaappitila!), vaihdellu verhoja kesäisempiin ja muutenkin vähän muuttanu sisustusta julistetaulujen ja pienten esineiden muodossa :)

Vielä on kuitenkin ihan älyttömästi hommaa ja roinan lajittelua: joka kulmasta löytyy laatikoita tai varastokasseja täynnä mun vaatteita ja tavaraa, jota pitäs käydä läpi. Mutta eiköhän tästä ala mulle pikkuhiljaa omannäköinen pieni kesäkoti muodostua :-)

Koskirannassa

Morjensta!

Istuttiin perjantai-iltana ennen Juuson Tampereelle saapumista Saarani kanssa koskenrannassa/koskirannassa/mitensepitäisikirjoittaa? :D Raijattiin messiin Trendejä ja Ellejä ja Annoja mutta lopulta luettiin niistä vaan horoskoopit, juteltiin niitä näitä ja melkein jouduttiin iltaa iloisesti viettäneen herrasmiehen kusisuihkun alle nam. Saatiin jotkut kupongit, joilla ois päässy ilmasiks Senssille mutta mua odotteli tosiaan toi murun tänne saapuminen ja aamukuuden herätys, joten piti passaa :(




Saara napsi musta nopeasti muutaman asukuvan :) Löysin Hennesin superisti rakastetun paljettiliivin vaatevarastoistani - ihan huippua nyt, kun saa käyttöön kaikki Suomessa vuosi sitten varastoidut kuteet, ihan kun sais kerralla monta laatikkoa uusia :D Joskin niistä osa edelleen sijaitsee ties missä kaupungeissa ja en oo vielä kunnolla päässy tonkii näitä Tampereenkaan bokseja ja pusseja.


liivi ja topit H&M | aurinkolasit H&M Men | farkut Newlook | kengät Nelly.com | nahkalaukku Ellos

Oon tässä pari viikkoa metsästäny, et josko Hennesiin ois taas tullu noita jokakesäisiä, ihania, vähän läpinäkyviä lörttötoppeja! Ostin toissakesänä yhden ja käytin sen melkein puhki (eilen käytin sitä siivousrättinä...) ja viime kesänä oli tarkoitus ostaa uus, mutta ne myytiin mun koossa loppuun NAPS että heilahti. Nyt vihdoin olin ajoissa liikkeellä ja sain omani ♥ Tykkään käyttää sitä tiukemman, toisen valkoisen topin päällä - mikään ei näy läpi ja mahdolliset suomiruokien ahmimisen tuloksena tulleet makkarat tasaantuu sen ekan topin alla :D

Toppi on malliltaan ehkä vähän turhan pitkä joihinkin asukokonaisuuksiin, joten oon pitäny helmaa vähän puolisolmuun kierrettynä - nyt unohdin sen kokonaan, ois ehkä ollu astetta kivamman näköinen niin. Mut paljettiliivi päällä oli niin kiva ja rento fiilis muuten, että eipä edes haittaa :) Korvissa killu ne lempparikorvikset mutta pääs eksymään hiusten taakse piiloon aika totaalisesti.

Oon tuntenu aikamoisia onnepilkahduksia viime päivien aikana.