The Decision of my Life

Nyt sain vihdoin naputeltua vähän ajatuksia aiheesta, jota multa on kovasti kyselty - oonko päättäny, mitä teen tän Lontoon kanssa, jäänkö vai enkö jää.

Oon vihdoin päättäny, etten aio jatkaa mun opiskeluiden parissa Lontoossa. Syitä siihen on monia, niistä suurin osa tulleet esille blogissa jo aiemmin, osa niin henkilökohtaisia etten halua niitä täällä jakaa. Suurin syy niistä on muutokset tutkinnon rakenteessa, jotka astuu voimaan syksystä. Tää johtaa siis siihen, että käytäisiin enää neljä kurssia vuodessa ja lisäksi kursseja ei voi enää valita omien ainerajojen ulkopuolelta, vaan meillä on muutama vaihtoehto muotimarkkinoinnin alueelta joista valita. Mä haluaisin käydä paljon eri kursseja eri aihealueilta, mun pää ei kestä pelkkää muotia ja markkinointia.



Oon tän vuoden aikana huomannu, ettei muotimarkkinointi taida olla mulle se oikee ala. Haluan työskennellä kaupan alalla ja mieluusti muodin parissa eli sinänsä joo, mutta itse kurssit detaljitasolla ei vaan oo oikeen napanneet. Osa on tuntunu musta tosi turhilta ja oon potenu siitä syyllisyyttä, mutta toisaalta se on sitten selvä merkki, ettei se oo mun juttu. Meidän tutkinto sisältää niin paljon kaikkea tähdäten UK:n markkinoihin, että mä itse en nää sitä niin hirveän hyödyllisenä sitten Suomen kamaralla. Mutta tiedän, että mun kaverit ajattelee ihan päinvastoin joten pitäkää kaikki mielessä, että tää on vaan mun mielipide :) Tiedän kuitenkin ainakin jollain tasolla, mitä haluan ja sinne, minne haluan ja sinne pääsee muillakin keinoin.


Kurssit, jotka mua on oikeasti tosi paljon kiinnostaneet (lista yllä!) on olleet Introduction to Globalisation ja Operations Management, joista jälkimmäisessä valitettavasti oli paskin opettaja ikinä. Ainakin kuitenkin oon sen tajunnu, että haluan työskennellä jossain akselilla kaupanala-palveluala, joten aion tulevaisuudessa yrittää päästä Suomeen jotain sen sorttista opiskelemaan :) Oman yrityksen perustaminen on myös jollain tapaa aina kutkuttanut takaraivossa, mutta se on sitten vasta yksi vaihtoehtopolku vuosien päässä.



Muita syitä on sitten tietenkin raha ja asumisen kalleudesta johtuva pakollinen kimppa-asuminen Lontoossa. Meillä oli aikomus hankkia kavereiden kanssa yhdessä kämppä, mikä tavallaan ois ollu tosi siistiä mutta vaikka ne on kuinka ihania, niin tiedän myös, että mun ajoittainen oman rauhan tarve ja meidän välillä isotkin erilaisuudet luonteissa luultavasti saattais johtaa riitoihin, joita en halua. Ainakin mun päänsisäisissä kauhuskenaarioissa :D Siinä ne suurimmat. Koti-ikävä tietenkin painaisi myös, mutta se ois kyllä kestettävissä jos muuten mun sydän Lontooseen täysillä halajaisi :) Luulen, että pakosti tuun tulevaisuudessa miettimään, oliko tää oikee päätös - eiköhän kaikista elämän aikana tehdyistä päätöksistä niin joskus ajattele. Täytyy vaan toivoa edessä olevan niin paljon hyvää, ettei paljoa tarvitse ajatuksissa taakse palata!

Tällä hetkellä oon iloinen ja ennenkaikkea helpottunut tän suhteen: sain vihdoin tehtyä päätöksen. Lontoota tulee ikävä, varsinkin kun se on sinne muuton jälkeen avautunut mulle aivan uudella tavalla, ei pelkästään turistin näkökulmasta. Onneks sinne kuitenkin pääsee aina helposti ja halvalla käymään ja nythän siellä on ihmisiä, joiden vuoksi tänne lentää ja joiden luona sitten punkkaillakin :)

Joten Siiri, Iida, Sofia, Sanna, Noora ja kaikki muut ihanat, ette te vielä musta eroon pääse! ♥ Samoin te ihanat lukijat, jotka ootte kommenteissa ollu huolestuneita, josko bloggaaminen loppuu tähän. Tää homma alkoi jo 2009, kauan ennen mitään Lontoo-kuvioita joten ei, ei todellakaan lopu tähän! Lontoon sijaan paikka vaan on Tampere. Ja ehkäpä mun tekstit huokuu aiempaa enempi onnellisuutta, hih :-)